Viime kerrasta on taas vähän aikaa! Vaikka mitä on kerennyt tapahtumaan, etten varmaan ihan kaikkea muista kertoa. On käyty mätsärissä, peko-treeneissä, näyttelyssä, uimassa, kaverien kanssa leikkimässä ja kaikkea muuta kivaa :)
Mätsärissä käytiin 21.2.16. Päivä meni kivasti ja nopeasti. Mamma oli ylpee, kun vihdoin me hovarontit osattiin käyttäytyä lähes esimerkillisesti alusta loppuun. Aksu sijottui hienosti veteraani-luokassa toiseksi. Sai muuten vaikka mitä herkkua palkinnoksi, onneks pääsin osingoille kotona. Mä esiinnyin tosi hienosti ja tuomari kehui tosi paljon mun suoritusta ja ulkonäköä. En kuitenkaan sijoittunut reilun 40 koiran joukosta mutta ei se mitään. Hyvää teeniä oli kuitenkin taas seuraavia mallipäiviä varten!
Ja sitten! Käytiin viime viikolla yks kiva päivä koirakylpylässä peko-porukan kanssa. Voi vitsit et oli jännää. Hirmu meteli ja koiran haukkuminen ja veden loiskinta kuului jo ulos asti. Kun mentiin sisälle olin kyllä ihan mielenkiinnolla menossa peremmälle mutta mamma vaan otti ja laittoi mut suihkuun! Ihan tuosta vaan. Näytin sille mun säälittävintä ilmettä mutta ei auttanut. No onneks suihkutus oli nopeesti ohi ja kohta joku nainen tuli sovittaa mun päälle pelastusliivejä. Ihan kun mä sellasii tartteisin.. Oon huomannut et mamman kanssa on turha olla eri mieltä, joten kilttinä neitinä sit kävelin sen perässä aidatulle alueelle, jonka keskellä oli iso allas täynnä vettä. En aina ymmärrä näitä ihmisii, mihin kaikkeen minäkin niiden kanssa joudun. Mutta pakko oli taas edetä mamman perässä ku en mä sitä voi yksin jättää.
Oltiin jännittävällä rampilla jännittävän korkealla ja sitten ne heitti pallon siihen valtavan suureen altaaseen. En todellakaan lähtenyt sinne yksin hukkumaan yhden pallon takia, meillä on niitä kotona monta. Kohta lenti perässä mun lempileluni lehmä. Vähän meinasin jo mennä perässä sen pelastaa mutta en kuitenkaan. Namia kävin hakemassa rampilta ja ihan vedestäkin mutta silti en ollut niin tyhmä et oisin siitä kauemmas lähtenyt. Sitten tää nainen otti mua kiinni liiveistä ja mamma meni altaan toiselle puolelle. Meinas pikkusen kiire tulla perään. Mua ei päästetty muualle ku altaaseen ja niin sitä mentiin. Aluks en mainannut muistaa miten uidaan mutta parin kierroksen jälkeen sekin rupes sujumaan. En hukkunut, se nainen yritti pysyä mun perässä, kun kiirehdin mamman luokse supervauhtia. Monta kierrosta tuli lopulta uitua ja eihän se ollutkaan niin kamalaa.
Kohta pääsinkin jo kuivattelee ihan omaan kuivausnurkkaan.
Aksu vanha vesipeto kävi myös polskimassa, kuulemma vähän suuremmalla innolla.
Hauskaa oli! T. Aksu
Pari viikkoa sitten käytiin hieman erilaisissa treeneissä. Pääsin kokeilee rakennusetsintää vanhassa räjähde/asevarastossa. Reippaasti kävelin mamman perässä erilaisiin paikkoihin. Pimeä huone näytti alkuun aika jännälle mutta sinnekkin kävelin sit ihan hyvin. Erilaiset pinnat ei ollut yhtään jänniä.
Löysin myös maalimiehen, se oli piilossa mun nakkien kanssa!
Ollaan me myös lepäilty ja käyty kivoilla metsälenkeillä poikien kanssa.
Mun parhaat kaverit
Lauantaina 12.3 käytiin Nurmeksessa ryhmänäyttelyssä, johon oli ilmoitettu vain 4 hoffia. Aateltiin sinne mennessä, et nyt ois hyvät mahikset pärjätä jos vaan tuomari tykkäis. Mutta ei se tykännyt.. Sain H:n. Tuomari Pirjo Aaltosen arvostelussa luki näin:
"Selvän sukupuolileiman omaava narttu, oikeat mittasuhteet, hieman lyhyt pää, pyöreät silmät häiritsevät ilmettä. Hyvin asettuneet korvat. Niukasti kulmautunut edestä, riittävästi takaa. Turhan jyrkkä lantio, hyvä rintakehän syvyys ja ylälinja. Kovin kapeat takaliikkeet, erittäin voimakkaat etuliikkeet. Melko suuri valkoinen rintamerkki. Sivuliikkeissä voisi olla hieman enemmän ulottuvuutta" NUO H
No ehkä ensi kerralla olis tuomari, joka näkee mun ylivoimaisen kauneuden! ;)
Palataan astialle,
Prinsessa Kira
